Maatilan viikko

Rennompaa otetta luvassa. Valtteri vierailee blogistin roolissa ja kirjoittelee maatilan erilaisista päivistä, joka päivälle siis uusi juttu. Koskaan kun ei voi varmasti sanoa, mitä hommia päivä tuo tullessaan...


Maanantai
-herätys klo 7:30 ja aamusärvintä. (navetalla renki tän viikon, paitsi tiistaina)
-navetalle työntelemään rehua lehmien eteen ja yleistarkistus navetassa
-sunnuntaina päälle laitettu maidon näytteen otto pois päältä
-maitonäytteiden purkitusta klo 8-9, suomipoppi soi
-palaveria ja kahvia työmiesten kanssa
-päivän ensimmäinen kaupparatsu soittaa
-käyty etsimässä rakennusmiehille tarvikkeita rehukeskuksen muovitukseen
-salaojakaivon uppopumppu juntturissa (kiroilua), ei jaksa vanha enää pyöriä, vaihdetaan tilalle uusi syönnin jälkeen
-lehmän siemennys, hyvä kiima
-appeen teko lehmille klo 11-12
-soittelivat ja pyytivät karjamatkalle rapakon taakse, kieltäydyin
-ruokintapöydän tyhjennys ja uuden appeen jako
-ruoanlaittoa ja ruokailu 12-13 (pyöräytin itselleni ja rengille mantelikalan uunissa ja lämmitin pottumuusia pakkasesta, panostin ja tein oikein porkkanaraastettakin)
-uusi uppopumppu kaivoon, tyhjennysletku jäässä, suotta vaihdoin uuden... jätin kuitenki kaivoon, ku on keli plussalla, jospa sulais. Pitää muistaa ottaa torstaina pois, ku alkaa pakkaset
-paalikärry perään ja paalien hakuun, samalla reissulla otetaan rehunäytteitä 4kpl seuraavista syöttöön tulevista paaleista
-mennessä viedään salaojitettavalle pellolle pari kieppiä salaojaputkea ja haetaan pajalta o-renkaita vuotavaan kuormaimen liittimeen, tilasin myös uuden poltinkaapelin migiin, kun muistin kerranki kattoa migin mallin pajalla.
-paalien ajua yms. klo 16:30 asti (pihlajanmäki peilijäällä, maha kuralla lastasin paaleja kärryyn ku pelotti valmiiksi se alamäki. no ainahan sitä alaspäin pääsee...)
-rehunäytteiden saatteiden kirjoittelua toimistolla ja karjan tsekkailua. Ei siemennettäviä aamuksi, vaikka onkin mahtiorgiat muutamilla menossa.
-päivän toisella soittelevalla kauppamiehellä oli kans mahdottoman edullista...
-klo 17 sitten kotiin paistamaan muikkuja
-19:30 päivän toivottavasti viimeinen kaupustelija tarjosi melkein ilmasta lehteä
-klo 20 navetalla rehujen työntelyä ja appeen jako, jotta riittää evästä aamuun
-klo 21:30 unta palloon

Tiistai
-herätys klo 5:00
-pihaton yläkerran toimistosta aamukatselmus alas navettaan ja tietokoneelta yön tapahtumien tsekkaus, kaikki valtakunnassa normaalisti (tai ainakin siinä uskossa vielä olin)
-ajolista kourassa pukuhuoneeseen ja siviilit pois. Kotimaisen traktorivalmistajan logolla varustettu haalari niskaan ja navettaan
-antibioottitesti poikineelta lehmältä testilaitteeseen, valmis kolmen tunnin päästä
-maitosuodattimien vaihto ja robottien huuhtelua vedellä
-navetan perällä kuitenkin joku mahdoton hulabaloo ja älämölö menossa. Hieho oli kerinnyt poikia lehmien sekaan ja uudella tulokkaalla oli enemmän hoitajia kuin hulluilla päivillä asiakkaita.
-hieho ja vasikka karsinaan, sekä hiehon lypsy ja vasikan juotto
-parsien putsausta ja robotille ajettavien lehmien vahtausta klo 6-7
-loppujen vasikoiden juotto ja nuorkarjan parsien putsaus
-vanhan navetan hiehojen hoito
-robottien tarkempi pesu ja paikkojen siivoilua
-lehmille lisää apetta vaunusta
-päivällä tulevaan teuraskyytiin eläinten valmiiksi otto häkkiin
-klo 9 toimistoon kikkailemaan tietokoneella. Ei ollut aamulla testiin laitetulla lehmällä antibioottia, maidon uskalsi kääntää kohti meijeriä
-metsä-asioiden hoitaja soitti ja varmisti luvan hyväksyä ensitalven harvennuskaupat, lupa myönnetty
-klo 9:30 säilörehutorni kauppias saapuu esittelemään tuotettaan, pähee laitos.
-noin klo 11 ruokailua kotosalla, ruoaksi saatiin hiukset nostattavaa kurpitsakeittoa (chiliä)
-klo 12:30 saapuu teuraskyyti, ei mahtunu ku yks, loput jäi huomiselle
-lehmien appeen teko 12:30-13:30
-pesuaine-kauppias tavoitteli, en vastannut
-umpeenmenevien lehmien lypsy ja umpeenlaitto sekä siirto umpiosastolle
-rekka toi kuorman hirsiä kauhavalta, kuorman purku. Kuski noitui navigaattoriaan ku neuvoo kuulemma minne sattuu
-klo 15 vasikoiden yksilöhäkkien putsaus likaisista kestokuivikkeista Eliaksen kanssa. Pauliina ja Joonatan hoitavat iltanavetan
-uuden appeen jako lehmille
-klo 16 vanhan navetan hiehojen hoito
-pikku apurille tuli rupsun mukana kakka housuun, kotiin pesulle... (pitikin villitä)

toimistoa

-navetalta tuli soitto, joku lehmä luuli olevansa korkeushyppääjä, mutta usko loppui puolivälissä kesken. Siellä se killui mahansa varassa aidan päällä. Eiku lehmän takapotkasta kiinni ja uuden kyykkäyksen maailman ennätyksen kimppuun... Ei muute liikahtanutkaan... aidan purkuhommiksi meni ja lehmä vapaaksi...
-aamulla poikinut hieho venkoili myös, lypsettiin se sitten yhdessä
-klo 17:30 poikien kans toimistoon ja kirjaamaan syntymä, teuras ja umpeenmenot Ammu-ohjelmaan.
-klo 18 kotiin
-klo 21:35 unta palloon


Keskiviikko
-robotti soittaa yöllä 23:30, mukamas tuntematon eläin robotilla, naapuristako lie kylään tullut. Vaatteet niskaan ja pihatolle. Robotin tunnistin häröilee, korjautu säätöhommilla. Pitää muistaa tilata varalle uusi jos vaikka päästää savut joskus...
-klo 00:20, paikkani sängyssä on näemmä vallattu pikkumiesten toimesta, kömmin kuitekin sekaan
-herätys klo 6:00
-tarkotus aamujoogaata, mutta teuraskyyti tuleekin jo kahdeksalta. Nilkkakin on kyllä vähän kipeä... Vähän aamupalaa ja kahvettia, suunnitellaan päiväksi pihamaan siivoilua.
- klo 7:00 navetalla aamutsekkaus ja rehujen työntely lehmille, uus vassu näyttäs voivan hyvin
-hiehoilla ape vähissä, jotkut yksilöt huutavat kuin eivät ois ruokaa vuoteen saaneet, laitan appeen sekoittumaan ennen teuraskyytiä
-huomiseksi luvattu pakkasta ja yksi traktoreista näkyy seisovan vannetta myöten syystulvassa,
meinasin siirtää kuivemmalle, mutta oli näköjään akusta virta lähtenyt talvilomille. Sulaahan se routa ennen rehuntekoa... Tuumin ettei jouda ennen teuraskyytiä lataamaan akkua.
-toinen lähtevistä lehmistä oli kadottanut toisen korvamerkeistään, täytyy kirjoitella tilapäismerkki toimistolla
-klo 8 saapuu kyyti ja eläimet autoon
-hiehoille appeen jako
-klo 8:15 puhelin soi, katsoessani soittajan nimen muistan, että tänäänhän oli työterveyshuollon käynti klo 8-11, nooh mitäs pienistä, siirretään hommat huomiselle
-kierrellään tth-tyypin ja avustavan agrologin kanssa navettaa ja tutkaillaan työtapoja, kunnossa oli. Lopuksi kahviteltiin ja turistiin toimistolla mukavia.
-pari ynnykkiä siemennetty, toinen vastusteli, ranne hellänä sai puristella
-klo 11:30 ruokailu, kasvisnugetteja, nuudeleita ja salaattia
-kiitolinja toi lavallisen tarvikkeita
-klo 12:30-13:30 lainaruohonleikkurin palautus vanhemmille ja sieltä peräkärryyn vanhaa elektroniikkaromua (viedään huomenna kuorma kierrätyskeskukseen), kotoa myös aimo läjä vuoden aikana kertynyttä roipetta kyytiin.
-klo 13:30-15:00 lehmien appeen teko ja vanhaan navettaan pyöröpaalin vienti (housujen vasemmassa taskussa näköjään reikä, puhelinkin oli siellä ainakin joku aika sitten... jäi instagrammit ja iltalehden lööpit tarkistamatta... rypsin valuessa apevaunuun on hyvää aikaa joutavuuksiin)
-järjestelin eilen tulleet hirret talvisäilytykseen ja keräilin pihamaalta talteen leluja yms rojua ja järkkäilin uuden rakennuksen ympäristöä, huomenna loppusiivous
-hain sisältä puhelimen josko sais paikannettua kadonnutta luuria. Pihamaalla on kyllä yks hillitön rapakko, siellä se kuitenkin köllöttää
-klo 16 luuri löytyi vanhasta navetasta (pahus, ei saanut uutta megahienoatehokasta älyluuria)
-kotiin kahville, Pauliinalla tänään opetuksia, miesten ilta siis tiedossa
-klo 22:00 appeen jako ja navetan tilanteen tarkastus, kyllä ne yön taas pärjää
-apevaunun edessä oleva traktori sylki sisuksistaan mustia kuminkappaleita, tuulettimen hihna oli tullut tiensä päähän. Aamulla jatkamme siis siitä...
-23:00 unta palloon


Torstai
-herätys klo 6
-navetan toimistoon ja tietsikalta karjan tsekkaus, kuukausittaisten maitomäärätietojen ilmoitus karjan tarkkailuun, ei siemennetäviä tälle päivää
-traktorin pajoitusta, uudet remmit koneeseen ja taas ärjyy
-klo 7:30-8:30 umpeenmenijöiden häkkien pesua painepesurilla
-puolentunnin tehopalaveri raksalla työmiesten kanssa
-kylällä hoidettavien asioiden lista kasvoi taas mahdottomiin sfääreihin, Pauliina luopui mielellään mahdollisuudesta nähdä edes vähän sivistyksen häiventä, lähdin siis kylille.
-klo 10-13:30, kruisailua keskustassa luu ulkona, viety elektroniikkaromut kierrätykseen ja haettu mm. lautaa ja erinäisiä rakennustarvikkeita. Heitetty myös pikkuveli pyhäsalmeen, lähtee talvea pakoon siperiaan...?
-autolla huristellessa tilasin mm. uudet nastarenkaat lava-autoon, varahihnat traktoriin, lisää energialiuosta ja seleeniä lehmille, sekä juttelin pankkineidin kanssa rehukeskusasioista
-klo 13:30 kotona kuorman purku ja jatkettiin rakennuksen ja pihamaan törkyjen siivoilua poikien ja paun kanssa
-tsekkasin meiningin navetalla (hyvä boogie) ja työntelin rehua lehmille klo 15 sekä jaoin loput eväät vaunusta, tänää ei tulekkaan appeen tekoa, huomenna molemmat aamusta
-nostelin purupaaleja lisää sisälle navettaan
-roskien yms. vientiä ja rakennuksella puuhastelua klo 18:30 saakka (ruoja että on tuo pikkupakkanen näi alakuun kylymä)
-toimistossa vielä lehmien tarkkailua ja sitten kotiin
-klo 21 unta palloon



Perjantai
-nousin sängystä klo 8, meni pitkäksi.. (varmaa nähny unia juuri julkistetusta uudesta Valtrasta, kun nui nukutti)
-tietokoneelta ja toimiston ikkunasta pihaton tilanteen tsuumailua, ei siemennettäviä tai muutakaan ihmeellistä
-lehmien appeen reseptin viilausta
-appeen työntely lehmille, vasikalle korvamerkkien laitto
-hiehoappeen sekoitus, samalla kun vaunu jauhoi evästä pienemmäksi laitoin sen jäätyneen traktorin akun lataukseen ja vaihoin pihaton pukuhuoneeseen loisteputket, ei mene enää aamusin vahingossa naisten farkut jalkaan...
-lehmien appeen teko (appeeseen tulee siis 4kpl pyöröpaaleja yht 5000kg, täysrehua, rypsirouhetta ja kivennäistä sekä vähän vettä)
-robottihuolto-urani aikainen asiakas soitteli ja kyseli kompuran purkuohjetta
-robotin harjapesun letkussa reikä, paikkasin
-lehmien juoma-altaan uimuri oli kadonnut parempiin suihin, leikin putkimiestä ja sompailin uuden paikalleen, vuotaa pirulainen
-pajalta hakemaan tiiviste uimuriin, vein samalla kyntökoneen konehalliin sekä pajalle joku päivä sitten tulleet tarvikkeet
-pellonvuokraaja soitteli ja kyseli lupaa kaivaa maalämpöputkia peltoon, piästiin soppuun
-pajalla muistin kattoa asuntoauton mallin ja speksit talvirenkaita varten, soitin uudet
-ruokailu klo 12-14:30, riisiä sekä pinaatti-linssi-curry härpäkettä
-puhelinkaupustelijalla oli edullisia ensiapuvermeitä, kerroin asian olevan jo kunnossa, uskoi kerralla
-postimies kiikutti uudet laakerit lava-autoon, saa senki vihdoin tulille
-asentelin pihatolla uimurin lopulliseen iskuun
-rekka toi uudet isommat pyöröpaali-pihdit, nyt saa kunnolla käpälöityä
-seuraava rekka toi ensikesän pyöröpaalimuovit ja verkot, järjestelin ne nätisti halliin

Appeentyöntely värkki ruokintapöydällä

-raksalta yli jääneet kattopellit metalliromunkeräys laaniin ja jotain härväystä raksalla
-ruokintapöydän puhdistus ja uuden appeen jako
-sähveriin (pienkuormaaja) ledivalojen asennusta, sen verran jo myterötä pihalla iltasin
-haeskelin raksalta tasolaaserin navetan korkojen mittailuun, umpijäässä, sulakoot yön yli
-klo 17 toimistolla, ilmoittelin teuraseläimet ammu-ohjelmaan ynnä muuta pakollista nörttäilyä
-klo 17:30 kotiin
-klo 20:30 käynti pihatolla, meiningin tsekkaus
-klo 21 uneksimaan


Lauantai
-robotti soitteli klo 1:30, epäonnistuneita lypsyjä liikaa, ryysyt päälle ja tsekkaamaan tilanne. Maitoletku oli potkittu irti, samperin maradoonat, klemmarit kiinni letkuihin ja homma jatkuu
-heräsin klo 8, aamupalasta ja sumpit

Maitoletku otti runtua

-klo 8:30-10:00, maksoin tulleita laskuja muutaman viikon eteenpäin ja kirjasin ne kirjanpitoon, karjan tilanteen tsekkailua sekä tilasin lisää täysrehua.
-rehujen työntely lehmille
-eilen jäätyneeksi luulemani laaseri oli edelleen juntturissa, purkuhommiksi meni. Sisältä joku muovilärpykkä oli haljennut, ei toivoakaan että tuota osaa löytys mistään varaosana...
-laitoin etukuormaaja traktorin lämpiämään appeen tekoa varten ja starttailin laturissa olleen traktorin, käynnisty ku palmun alta. Tankattu ja siirretty hivenen viisaammille mestoille odottamaan seuraavaa komennusta
-raksan siivoilua 11-11:30
-klo 11:30-12 ruokailua, tuhannen oudon kasviksen sosesoppaa
-klo 12-13 lehmien appeen teko, samalla lastailin peräkärryyn kuorman pajalle meneviä eristelevyjä
-eristekuorman tyhjennys
-ruokintapöydän putsaus ja uuden appeen jako
-klo 14 kotiin
-klo 20:30 appeen jako yöksi ja päivän navettatapahtumien tarkistus
-klo 21:30 unta palloon


Sunnuntai
-herätys klo 6, aamu apetta itselle
-toimistossa navetan tapahtumien tsekkaus, kiimarintamalla aika hiljasta...
-appeen työntely lehmille
-pajalle laittamaan lava-autoon uudet laakerit etupyörään, vaihdoin myös BrakeMyWindows:iin polttimoita, kun oli lyhtyjä pimeänä. Myös pajan siivoilua ja sumpit
-kuivituskone oli levinnyt aamulla käsiin, ohjaimen purku ja varaosien tilaus. Kuivitus toimii siis jonkun aikaa vanhaan malliin lihasvoimalla
-ruokailu klo 12:30-13:00
-appeen jako lehmille
-klo 14-17 naapurin pojan synttäreillä (nyt on kupu täynnä kakkua)
-klo 17:30-19:00 hiehojen ja lehmien appeiden teot
-toimistolla ensiviikon työvuorolistojen suunnittelua ja vuosiloma-lomittajalle ohjeiden kirjoittelua.

-kaikki hauska loppuu aikanaan, töitäkään kun ei saa ikuisesti tehdä, seuraavat kaksi viikkoa kärvistellään sitten Teneriffalla, se o moro!

Luomua!

Ote Kiuruvesi-lehdessä olleesta artikkelista 13.6.1990, kun Johanna ja Esko olivat aloittaneet Pajulan maatilalla luonnonmukaisen viljelyn.

1990- luvulla yleinen suhde luomutuotantoon oli negatiivinen. Johannan ja Eskon valintaa ihmeteltiin ja kummasteltiin. Vaikka tuosta ajasta on kulunut  24 vuotta, edelleen ihmettelijöitä riittää. Valtteri luennoi pari vuotta sitten luomutuotannosta Pihtiputaalla. Hänelle naureskeltiin yhä ja esitettiin samat kysymykset, kuin hänen isälleen parikymmentä vuotta sitten. "Eihän luomussa mikään kasva, kun lannoitteita ei käytetä." Tai sitten pelkät rikkakasvit valtaavat pellot, kun ei saa edes myrkyttää."

Tänä päivänä luomu herättää tunteita, intohimoja ja inhoa ja asia on paljon yleisessä keskustelussa. Monille luomu on turhaa rahan hukkaa, toiset valitsevat luomua, terveellisyyteen ja puhtauteen nojaten. Luomussa eli luonnonmukaisessa viljelyssä on kuitenkin pohjimmiltaan kyse viljeltävien kasvien tuotantotavasta. Luomu viljelyn tavoitteena on tuottaa maataloustuotteita sellaisin valmistusmenetelmin, jotka eivät ole haitallisia ihmisten, eläinten, kasvien tai ympäristön hyvinvoinnille ja terveydelle. Samalla edistetään luonnon monimuotoisuutta sekä luonnonvarojen suojelua(http://www.mtk.fi/maatalous/luomutuotanto/fi_FI/mita_luomu_on/). Luomutuotannon hyödyistä ja haitoista on yhtälailla saatavissa erilaisia ja vastakkaisiakin tutkimustuloksia. Tässä kirjoituksessa en voi kertoa, kuin ne faktat, mitä omalla tilallamme on havaittu ja myös ne ajatukset ja tiedot, mihin meidän valintamme pohjaa. Kyselyitä luomusta ja tuotantotapaeroista tulee myös meille aika paljon, joten ajattelin kertoa meidän näkökulman asiaan täällä blogissa.

Herne-, kaura-, vehnä-kasvustoa heinäkuussa

Kasvinviljelyssä luonnonmukainen viljely tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että se, mitä pellosta on otettu, pyritään se sinne myös palauttamaan.  Meillä se toteutuu karjanlannan ja typensitojakasvien avulla. Typensitojakasveja ovat meillä nurmissa eri apila-lajikkeet ja herneet. Keväällä kevättöiden aloittamista täytyy malttaa odottaa ja mennä kylvövalmisteluihin pellolle vasta, kun maa on oikeasti myös syvältä lämmin. Näin taataan kylvettävälle kasvustolle paras mahdollinen alku kasvuun ja mahdollisuus selvitä kasvun kilvasta voittajana. Rikkakasvit kasvavat vauhdilla viileässäkin maassa. Luomussa kylvetty kasvi jäisi herkemmin rikkakasvien jalkoihin, kun sillä ei ole  apulantaa vauhdittamassa kasvua. Luomutuotannossa käytettävä kylvösiemen, on myös viljelty luomuehtojen mukaan.

Tavanomaisessa viljelyssä ongelmarikkakasvit tarpeen tullen tapetaan myrkyttämällä, jolloin viljeltävän kasvin on helpompi kasvaa viileässäkin maassa. Suurimman osan rikkakasveista luomusiemenen myöhäinen kylvöajankohtakin voittaa, mutta joitain, esimerkiksi ristikukkaisiin kuuluvan peltokanankaali on kerättävä käsin.  Kävelemme porukassa keväällä viileällä kelillä tai aikaisin aamulla pellolla, jolloin voikukat eivät ole vielä aueneet. Näin peltokanankaalin kirkkaan keltaiset kukinnot näkyvät. Juurineen otettuina olemme saaneet senkin pidettyä hyvin kurissa.

Luomussa käytämme apuna myös viljelykiertoa. Esimerkiksi säilörehunurmien viljelyssä on käytössä neljän vuoden kierto. Joka neljäs vuosi nurmi kynnetään ja pidetään yksi vilja/herne vuosi. Eri kasvilajit käyttävät maasta eri ravinteita, joten vaihtelu parantaa kasvua ja tasaa maan ravinnepitoisuuksia. Pelkästään viljaa viljelevillä tiloilla viljelykierto on ensiarvoisen tärkeää, jotta väliin saadaan kylvettyä näitä typensitoja kasveja, joita viljat eivät ole.

Luomussa ravinteena on myös mahdollisuus käyttää viherlannoitusnurmea. Annetaan apilanurmen kasvaa ja kerätä typpeä maaperään, mutta jätetään kasvusto keräämättä, jotta se jää ravinteeksi peltoon. Meillä tämä on aika vähän käytössä, jotta saadaan kerättyä riittävästi karkearehua ruokittavien eläinten tarpeisiin.

Kivienkeräystä

Luomuun siirtyminen palautti elämän pelloille. Ravinteikas humuskerros oli ollut "tavallisen tuotannon aikana" vain noin 5-10 sentin paksuinen, eikä pieneliöitä näkynyt. Tällä hetkellä peltojen humuskerros on lähes puoli metriä ja pieneliöitä löytyy lähes kahden metrin syvyydestä. Tavanomaisessa tuotannossa käytettävät rikkakasvien torjunta aineet ja lannoitteet tappavat samalla maan pieneliöstöä. Pieneliöt estävät maata tiivistymästä ja vaikuttavat maan kuohkeuteen mönkimällä mullassa ja saaden näin aikaan pieniä ilmareikiä. Tavanomaisesti viljellen kylvön yhteydessä maahan kylvetään myös apulanta. Tällöin kasvien juuristolla ei ole kuitenkaan tarvetta mennä syvemmälle, kun kaikki tarpeellinen on siinä pinnassa. Näin juuristo jää matalaksi ja kasvusto on riskialttiimpi kuivuudelle kuin sateillekkin. Rankkojen sateiden sattuessa tavanomaisesti viljelty pelto ei enää ime vettä, kun maaperä on niin tiivistynyttä, siellä kun ei ole sitä matojen ja kasvien tekemää luonnollista "salaojitusta". Luomussa suositaankin syväjuurisia kasveja, jotka omalta osaltaan kuohkeuttavat maata tunkeutuessaan syvemmälle.

Tavallisella tuotantotavalla vaikeisiin sääilmiöihin voidaan osaltaan vastata levittämällä uusi annos apulantaa. Apulannan sisältämä  fosfori, mikä on kaiken kasvun edellytys, on kuitenkin louhittuna loppumassa maapalloltamme ja jo n. 25 vuoden aikana Suomen Siilinjärven ja Soklin louhoksista.  Tämä on meille erityisen painava syy viljellä maata luonnnonmukaisin ehdoin. Tuntuisi väärältä viljellä itse täysin tehoin ja jättää seuraaville sukupolville vain tyhjät pellot ja huimiin hintoihin, tai jo saavuttamattomiin nousseet lannoitteet.

Vaikka viljelijän päätavoite olisi saada tuotettua tuotteensa mahdollismman ekologisesti kestävällä tavalla, uskon itsekin luomutuotteiden puhatuden vaikutuksiin meissä ihmisissäkin. Voi on voita  ja kovaa rasvaa luomunakin, eikä se terveelliseksi muutu luomu nimen lisätessä. Silti uskon, että medän on myös hyvinvoinnin kannalta parempi syödä luomuna tuotettua ruokaa. Ei voi olla huono asia syödä kasvi, minkä siemen on jo luonnonmukaisesti kasvaneen kasvin siemen. Se on kylvetty hyvään ja ravinteikkaaseen maahan, eikä sitä ole myrkytetty tai keinolannoitettu. Näin kasvikin on saanut kasvaa omaa tahtiaan keräten maasta niitä oikeita ravinteita ilman myrkkyjen jäämiä. Jalostettavissa tuotteissa ero vain kasvaa, sillä luomutuotteiden valmistuksessa on paljon tarkemmat säädökset tavanomaiseen tuotteeseen verrattuna.

Koska meillä on maitotila. Luomuun kuuluu myös eläinten hyvinvointi asiat. Esimerkkinä muutamia eläinten pitoon liittyviä asioita. Tilaa ja luonnonvaloa eläimillä täytyy olla luomunavetoissa enemmän, kuin tavallisella tilalla. Eläinten täytyy saada kesäisin laiduntaa pelloilla ja talvi aikaankin päästä ulkoilemaan. Eläinten sairastuessa esimerkiksi tulehduksiin, annamme eläimelle yhtälailla antibioottia, eläimen sitä tarvitessa ja eläinlääkärin määräyksestä. Maidon varoaika, eli aika siitä, kun maito on antibiootista puhdasta ja valmista meijeriin laitettavaksi on kuitenkin kaksinkertainen tavanomaiseen maitoon verrattuna.

Tässä pieni siivu meidän näkökannasta isosta luomutuotannon asiasta. Eviran luomuohjeisiin voi tutustua osoitteessa

http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/luomu/

Herne oli korjuun ajankohdalla n. 170cm pitkää

 

Ajatuksia isäinpäivän alla

 Näin isäinpäivän alla pieni kirjoitus isästä ja ajatuksesta, jonka häneltä kauan sitten sain.
Isäni on rohkea, positiivinen ja kannustava mies. Aina olen saanut isältäni tukea, ihailua ja kannustusta eteenpäin. Isäni on ehkä valtavirran miesajattelusta poikkeava mies. Ei käytännöllinen, eikä käsillä tekevä, ei jurottaja, puhuu paljon ja kaikille ja nopeasti syvällisiä. Laulaa, tanssii, soittaa ja heittäytyy naurunalaiseksikin. Lapsena kotona ollessamme luki meille runoja ja otteita elämän filosofisista kirjoistaan,  ja sanoi että:" mietippä tätä!" Tai sitten isä tuli viulu kädessään ja pyysi ottamaan sellon ja soittamaan yhdessä..

Minulla on kaksi hetkeä tässä noin kolmekymmen vuotisessa elämässäni, jotka nousevat päällimmäisiksi ajatellessani isää. Toinen hetki on häissämme, joissa isä luki papin sijasta Rakkauden ylistyksen. Se oli kaunis ja hyvin liikuttava hetki. Tuttu teksti tuntui uudelta ja erilaiselta isän sen lukiessa.

Toinen asia on taas herätellyt minua ajattelemaan monissa eri vaiheissa. Olin opiskelija ja käymässä viikonloppua vanhempieni ja siskojen luona. Monesti meillä oli taipumus siskojen kanssa väitellä/ riidellä perjantai iltana, kun olimme taas kaikki paikalla. Tuossa hetkessä oli äitimmekin mukana. Taidettiin syyttää äitiä aika porukalla tietyn laisesta ajattelusta ja asenteesta. Luulimme puolustavamme isää, mutta isä suuttuikin meille ja sanoi: "Ei teillä ole oikeutta sanoa äidille noin, ette te tiedä, kuinka pitkän matkan hän on jo tuohon pisteeseen tehnyt!
Minun nuoruusvuosieni pysäyttävin hetki ja lause.

Kuinka sitä voisi olla arvostelematta, syyttämättä tuomitsematta ihmisä jonkun yksittäisen teon tai ajattelun takia! Sen jos jotain haluaisin jättää ajatusperintönä lapsilleni. Tarvitsemme ymmärrärrystä toisistamme silloinkin, kun emme ymmärrä ja tiedä kaikkea. 

Isä ja minä