sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Eläinten hyvinvoinnista

Eviran ohjeistalöytyvät vähimmäis vaatimukset eläinten käytössä olevien tilojen neliömetrimääriin, kiinteän lattian osuuteen ja ikkunapinta-alaan.
"Eläinsuojelussa on tapahtunut voimakasta kehitystä kaikkialla Euroopassa. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevista tieteellisistä tutkimuksista on saatu paljon uutta tietoa hyvinvoinnin edellytyksistä ja eläimille oleellisen tärkeistä perustarpeista. Myös ihmisten näkemykset eläimille kuuluvasta arvosta sekä eläinten oikeasta kohtelusta ja käsittelystä ovat muuttuneet.

Elintason nousu ja ihmisten hyvinvoinnin parantuminen ovat saaneet aikaan vaatimuksia myös eläinten elämänlaadun parantamiseksi. Ihmisillä on moraalinen velvollisuus kunnioittaa kaikkia eläimiä ja ottaa huomioon niiden kyky muistaa ja tuntea kärsimystä.

Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain avulla pyritään myös edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Myös tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet." 
(http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainsuojelu+ja+elainten+pito/)

Muutama päivä sittem tilallamme kävi eläinlääkäri tekemässä hygienia tarkastusta. (Asiat kunnossa, huomutus tuli vain tankkihuoneessa olevasta matosta.) Eläinlääkäri kertoi, että eläinten hyvinvointiasiat kiinnostavat ja mietityttävät yhä enemmän ihmisiä. Ilmoituksia eläintenhyvinvointiin liittyen tulee tälläkin seudulla niin paljon, että yksi eläinlääkäri on palkattu vain tekemään tarkastus käyntejä ihmisten tekemistä ilmoituksista.

Eläinten hyvinvointi säädökset koskevat kaikkia tiloja ja osa tiloista valitsee maataloustukia hakiessa myös ylimääräisiä parannuksia eläinten oloihin, joista saa myös enemmän tukia. Mielestäni tämä on oikea linja- kannustaa viljelijöitä itse parantamaan eläinten oloja tiloilla ja siitä työstä maksetaan lisää.

 Vuosittain eläinlääkäri tekee tilalla eläinten terveystarkastuksen ja kolmenvuoden välein hygienia tarkastuksen. Joka vuosi tehdään myös Eu tarkastuksia satunnaisille tiloille, joista ilmoitetaan tilalle vain vuorokautta aikaisemmin. Eu- tarkastus oli tilallamme viime vuonna ja tarkastaja ja tarkastajan tarkastaja kiersivät katsomassa jokaisen merkityn eläimen, tilat, kirjan pidon ja siementen ostokuitit.  Luomu tiloilla peltopuolen tarkastukset tehdään vuosittain.

Parsia pitää olla pihatossa niin paljon, että halutessaan kaikki eläimet voisivat maata yhtäaikaa.

  Suomssa eläimistä pidetään tarkkaa kirjanpitoa ja valvontaa. Vasikan syntyessä kirjaamme syntymän WinAmmuun eli Laskentakeskuksen Eläinrekisteriin. Sinne kirjaamme myös kaikki eläinten tapahtumat: siemennykset, poikimiset, myynnit ja lopuksi kuoleman. Seuranta ja tarkkailu on jatkuvaa. Erään kerran jo vuosia sitten, kun tilan nuori karja eli hiehoaikansa lähitilalla. Eläinrekisteriin oli vahingossa, jompi kumpi tila kirjannut väärän päivän.  Seuraavassa Eviran kuukausiraportissa oli jo selvityspyyntö, missä hiehot olivat viettäneet yhden illan, kun saapumis ja lähtöpäivissä oli tilojen merkinnöissä yhden päivän ero. ( etäisyys silloiseen hoitopaikkaan oli n. 10km, joten matkaan ei kovin kauan mennyt) 

Tilallisina joudumme miettimään jokapäiväisesti eläinten hyvinvointia. Näemme, että kaltaisillamme tiloilla eläinten on hyvä olla. Lehmämme saavat liikkua vapaina vuoden jokaisena päivänä, ne saavat elää kukin omaa yksilöllistä rytmiään ruokailun, parressa märehtimisen, lypsytiheyden ja ulkoilun suhteen sekä toteuttaa lajityypillisiä piirteitään (elää laumana, nujuta toistensa kanssa ja hakea näin oma paikkansa laumassa). Eläimet saavat parasta mahdollista ruokaa ympäri vuoden ja jos sairastuvat, saavat parhaan mahdollisen avun ja eläinlääkärin vähintään 2 tunnissa siitä, kun soitamme eläinlääkärin päivystykseen. Päivittäisiin rituaaleihin kuuluu seurata kaikkien eläinten hyvinvointia: tarkkailla eläinten karvaa, seisoma-asentoja, kävelyä ja lannan koostumusta. Kun näemme merkkejä muutoksista, pystymme heti niihin puuttua. Voimme esimerkiksi vaihtaa appeen reseptiin aineiden suhteita, pyytää sorkanhoittajaa hoitamaan ontuvajalkaista tai tulehduksiin tai poikimahalvauksiin eläinlääkärin katsomaan ja arvioimaan hoidontarpeen.

 Uskon, että monista eläimistä pidetään Suomessa jopa parempaa huolta, kuin meistä ihmisistä. Monet ihmiset elävät tahtomattaan yksin, eivätkä saa vuosiin tarvitsemaansa hoitoa ja apua sairauksiinsa tai ongelmiinsa. Monilla ei ole varaa ravitsevaan ruokaan, saati kalliisiin hoitoihin ja lääkkeisiin. Hyvinvointivaltio Suomessakin on löytynyt ihmisiä kuolleena asunnoistaan, joista kukaan ei ole vuosikausiin tiennyt mitään. Eläinten hyvinvointi tarkastus suoritetaan kuitenkin vuosittain, eikä oloja saati eläimen fyysistä vointia pysty lennosta muuttamaan.  

Vaikka en itse hyväksy, enkä pidä hyvänä lehmien kiinnipitoa parsinavetassa, tiedän myös, että monet pientilalliset hoitavat eläimiään muutoin erittäin hyvin. Juuri eläinrakkaus on ollut monen syy haluta maanvijelijäksi ja jäädä tai muuttaa maalle. Tälläkin tilalla edelliset emännät hoitivat eläimiä rakkaudella ja silloisen parsinavetan eläimet jopa harjattiin käsin joka päivä. 
Purimme vanhan parsinavetan sisäosan ja teimme vasikoille uudet avarat tilat.

  Luin vähän aikaa sitten blogikirjoituksen (http://maajustiina.blogspot.fi/2014/11/enta-jos-maksaisi-lainasta-vain-korot.html) maanviljelijältä, joka oli ollut Tanskassa, tutustumassa sikäläiseen viljelytapaan. Olin järkyttynyt asiasta, vaikka sekä mieheni, että hänen vanhempansa ovat tehneet samantyyppisiä tilavierailuja Hollantiin. Mieheni kertoi, ettei kukaan tilojen omistaja voisi edes ajatella itse juovansa tilan maitoa. Eläimiä tiloilla on monta sataa eivätkä ne koskaan pääse ulos( poikkeus luomutilat, joilla velvoite laidunkauden aikaiseen lainunnukseen. Lehmille syötetään jopa 70% täysrehua, joka lisää maidontuotantoa. Eläin käy koko elämäsä ylikierroksilla ja kestävät maximissaa kaksi lypsykautta. ( Vertailuksi: meidän yksi vanhimmista lehmistä Viti, joka on yhdeksän vuotta vanha.) 

Näillä tavoilla maidon hinta saadaan todella matalaksi ja ihmiset voivat ostaa halpoja maitotuotteita enemmän. Se, joka kärsii, ovat eläimet. Me emme Suomessa pystyisi edes kilpailemaan halvimman maitolitran tuottamisesta pohjoisen sijaintimmekaan takia, mutta harmillista on etteivät ihmiset tiedä mistä hintaerot johtuvat. Kuitenkin meidän viljelijöiden ja karjatilallisten on mahdollista muuttaa ja parantaa toimintatapojamme, muokata tiloja ja eläintenoloja, jos vain kuluttajat ymmärtävät asioiden markityksen.

1 kommentti: